Tämän temaattisen painopisteen sisällön on laatinut University of Paris 13 (Ranska)
Lastenkirjoja arvioidaan usein niiden hyödyllisyyden ja opettavaisuuden perusteella, sillä pedagogisuudella on perinteisesti ollut merkittävä rooli lastenkirjallisuudessa. Sen ei kuitenkaan tulisi johtaa lastenkirjojen kirjallisen, esteettisen tai taiteellisen ulottuvuuden laiminlyöntiin. Tunteet ovat näiden kahden näkökulman risteyskohdassa lapsille ja nuorille suunnatussa kirjallisuudessa yhdistäen kaksi erilaista ja rinnakkaista lähestymistapaa. Lastenkirjoissa, erityisesti kuvakirjoissa, tunteet käännetään usein sanoiksi ja kuviksi. Tunteet ovat tiiviisti kytköksissä lukemiseen, mikä tekee niistä suoraan ymmärrettäviä nuorille lukijoille sanojen ja kuvien voiman, tarkkuuden ja herkkyyden ansiosta. Tunteet ovat siten representaatio- ja vastaanottokysymys: ne varmistavat lastenkirjallisuudelle ominaisen oppimis- ja viihdyttämisprosessin toimivuuden ja luovat lukijoiden ja kirjojen välille muodoltaan, voimakkuudeltaan ja merkitykseltään erilaisia emotionaalisia siteitä. Tunteiden kautta lapset voivat samaistua kuvitteellisiin hahmoihin tai ne voivat herättää heissä vastareaktion. Sukupuoli-identiteettien tapauksessa esitetyillä ja heränneillä tunteilla on siksi erityisen tärkeä rooli lasten tietoisuuden lisäämisessä itsestään sekä heidän näkemyksistään muista ihmisistä ja yhteiskunnasta.
Tunteet, kuten käyttäytyminenkin, ovat usein stereotyyppisten käsitysten kohteena: tyttöjen ei tulisi ilmaista mielipiteitään tai innostustaan äänekkäästi, eikä nauraa liian kovaa tai olla töykeä, kun taas poikien ei tulisi itkeä, olla liian tunteellisia tai herkkiä. Bibliografiassa esitellyt kirjat osoittavat asian olevan päinvastoin, sillä tunteet eivät liity tiettyyn sukupuoleen. Tytöt voivat olla vihaisia (Lara Schmitt), pahoilla mielin tai äänekkäitä (Vaffelhjarte; Wild), eivätkä he välttämättä vastaa viisaan pikkutytön kuvaa (Серафина и черният плащ / Serafina and the Black Cloak; Momo) tai ole mallilapsia (Les malheurs de Sophie). Pojat puolestaan voivat olla pelokkaita (Into the forest), herkkiä ja ujoja (Nils, Barbie; A boy called Hope; Willy the dreamer; Benito y su carrito). Bibliografian kirjoissa esiintyy myös sellaisia lapsia, joilla on haasteita tunteiden hallitsemisessa, kuten autismin kirjolla olevia lapsia (È non è) tai lapsia, jotka kärsivät tunnereaktion jälkeisistä patologisista häiriöistä (The goldfish boy). Osa kirjoista kuvaa tunteiden toisinaan radikaaliakin muutosta, joka voi muuttaa koko hahmon: kömpelöstä ja ujosta hahmosta voi tulla holtiton, seikkailunhaluinen ja tunnistamaton, joko taian (La scimmia nella biglia) tai vanhempiensa tai muiden hahmojen avulla (BШумоленето / The rustling; Как се лекува лъвски / How to treat Lion’s fear). Toisinaan muutos voi auttaa hahmoa terveyteen liittyvissä asioissa (The goldfish boy).
Tunteet voivat olla psykologisia ja fysiologisia reaktioita tiettyyn tilanteeseen, ja niitä voi olla hyvin monenlaisia, aina ilosta (Anna Liza; Piselli e farfalline; Vaffelhjarte) suruun (Mio nonno era un ciliegio; Momo) ja vihasta (Angry Arthur) huonotuulisuuteen (The bad mood and the stick). Kirjojen avulla lukija tai kuulija voi siten tarkastella sekä omia että muiden tunteita. Harvat kirjat tarjoavat yhtenäistä tai tyhjentävää näkemystä tunteista, ja useimmiten ne tuovat esille muutoksia ja moninaisuutta. Tunteet ovat yleisiä ja jaettuja kokemuksia (The bad mood and the stick; L’alfabeto dei sentimenti; Piselli e farfalline; A quoi tu joues ?), mutta eivät koskaan yhdenmukaisia. Lukemalla ja kokemalla tunteita kirjallisuuden, sanojen ja kuvien kautta voi kokea myös hahmojen ja heidän käyttäytymisensä moninaisuuden (L’alfabeto dei sentimenti; Raymie Nightingale) sekä ymmärtää paremmin sukupuoleen, ikään ja kulttuuriin perustuvia identiteettejä.
Tunteiden moninaisesta joukosta nousee esiin kaksi erityisen voimakasta tunnetta, joita esiintyy runsaasti myös bibliografian kirjoissa: rakkaus ja ystävyys sekä suru. Rakkaus on vahva tunne, jota lapset voivat tuntea jo varhain, mutta jonka ilmaiseminen voi olla haastavaa. Sitä voi lähestyä yksinkertaisella ja selkeällä tavalla (Au revoir et bon vent) sekä huomioida myös samaa sukupuolta olevien välisen rakkauden (La princesa Li; El príncipe enamorado; Jérôme par cœur). Rakkautta on myös perheen sisällä ja sitä voi esiintyä esimerkiksi vanhempien ja lasten tai sisarusten välillä (Mamá; Mi familia es de otro mundo; Raymie Nightingale; È non è; L’une belle; The tunnel). Rakkauden ohella ystävyys on monen lapsille ja nuorille suunnatun tarinan perusta (Anna Liza; Raymie Nightingale; Ice in the jungle; On Sudden Hill; Momo; Lara Schmitt; Vaffelhjarte). Näissä kirjoissa voidaan käsitellä myös ystävyyden seurauksena koettua mustasukkaisuutta (On Sudden Hill) tai rakkautta (Au revoir et bon vent). Lisäksi kuolema voi herättää tunteita, jotka järkyttävät kirjojen hahmoja ja samalla koskettavat empaattisesti lukijoita antamalla sanoja ja kuvia tunteille, joita he ovat ehkä kokeneet tai tulevat kokemaan. Lapsille suunnatuissa kirjoissa suru johtuu usein isovanhempien menetyksestä. Koetut ja ilmaistut tunteet voivat siten parantaa (Anna Liza) ja auttaa kasvamaan (Witika). Väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti tyttöihin ja naisiin tai lapsiin ja erilaisina pidettyihin ihmisiin, voidaan torjua sanojen (Chiamarlo amore non si può) ja rakkauden (Книгата на всички неща / The book of everything) avulla. Kun tunteita ilmaistaan ja ymmärretään, ne voivat toimia myös liikkeelle panevana voimana, joka auttaa ymmärtämään paremmin itseä ja muita sekä haastamaan ennakkoluuloja ja stereotypioita. Tunteiden englanninkielinen nimi emotions on lähtöisin latinan sanasta emovere, eli tunteet ovat etymologisestikin yhteydessä liikkeen käsitteeseen.
Kirjoja tunteista:
- AAVV, Chiamarlo amore non si può. 23 scrittrici raccontano ai ragazzi e alle ragazze la violenza contro le donne, Mammeonline, Foggia, 2013.
- Amavisca, Luis, Rendeiro, Elena, La Princesa Li, NubeOcho Ediciones, Madrid, 2015.
- Browne, Anthony, Into the forest, Walker Books, London, 2005.
- Browne, Anthony, The tunnel, Walker Books, London, 2008.
- Browne, Anthony, Willy the dreamer, Walker Books, London, 1997.
- Carioli, Janna, Possentini, Sonia Maria Luce, L’alfabeto dei sentimenti, Fatatrac, Casalecchio di Reno, 2013.
- Colfer, Eoin, Robertson, Matt, Anna Liza and the happy practice, Barrington Stoke, Edinburgh, 2016.
- Gandolfi, Silvana, Aldabra: la tartaruga che amava Shakespeare, Salano, Milano, 2006.
- Gandolfi, Silvana, La scimmia nella biglia, Salano, Milano, 2012.
- Haugen, Tormod, Au revoir et bon vent (et la pluie d’automne), translated from the Norwegian by Jean-Baptiste Coursaud, L’école des loisirs, Paris, 2003.
- Heinrich, Finn-Ole, La vie de l’unique, l’étonnante, la spectaculaire, la miraculeuse Lara Schmitt, translated from the German by Isabelle Enderlein, Thierry Magnier, Paris, 2015.
- Hughes, Emily, Wild, Flying Eye, London, 2015.
- Милчева, Велина (Milcheva, Velina), Живот на небето : Слончета и котета (Life in the sky: Elephants and Kitties), Прес, София, 2018.
- Nanetti, Angela, Balbusso, Anna, Mio nonno era un ciliegio, Einaudi ragazzi, Trieste, 2017.
- Oram, Hiawyn, Kitamura, Satoshi, Angry Arthur, Anderson Press, London, 2008.
- Parr, Maria, Srce od vafla, translated from the Norwegian by Radoš Kosović, Kreativni centar, Beograd, 2011.
- Попнеделева-Генова, Мила (Popnedeleva-Genova, Mila), Шумоленето (The Rustling), Ултра нет ЕООД, София, 2009.
- Ruiz Johnson, Mariana, Mamá, Kalandraka, Pontevedra, 2013.
- Sarah, Linda, Davies, Benji, On Sudden Hill, Simon & Schuster Children’s UK, London, 2014.
- Scotto, Thomas, Tallec, Olivier, Jérôme par coeur, Actes sud junior, Arles, 2015.
- Snicket, Lemony, Forsythe, Matthew, The bad mood and the stick, Anderson Press, London, 2017.