Miksi sukupuolikysymykset ovat tärkeitä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa?
Lasten- ja nuortenkirjallisuudella on keskeinen rooli tyttöjen ja poikien sukupuoli-identiteetin kehittymisessä. Tämän ovat osoittaneet useat tutkimukset, jotka ovat myös nostaneet esiin sen, että lasten- ja nuortenkirjat usein esittävät ja vahvistavat seksistisiä ja sukupuoleen liittyviä stereotypioita.
Stereotypia on käsitys, jonka mukaan kaikki tietyn ryhmän edustajat käyttäytyvät samalla tavalla, eikä yksilöllisiä ominaisuuksia huomioida. Tarkemmin sanottuna esimerkiksi seksismi perustuu miesten ja naisten stereotyyppiseen kuvaukseen. Sukupuolistereotypiat ovat kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakennettuja raameja: ne yrittävät pakottaa yksilölliset ominaisuudet kahteen polarisoituun kategoriaan (mies ja nainen) hierarkkisesti ja siten vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen niin, että he noudattavat jäykkiä sosiaalisia odotuksia.
Perinteiset sukupuoli-identiteettien representaatiot ovat yhä vallitsevia monissa Euroopan maissa. Ne aiheuttavat ja vahvistavat sukupuolten epätasa-arvoa ja väkivaltaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla on tapana hyväksyä automaattisesti heille esitetyt mallit, ja he samaistuvat hahmoihin, jotka edustavat samaa sukupuolta.
Nykyiset sukupuolittuneet trendit lasten- ja nuortenkirjallisuudessa
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta on kohdennettu eri tavoin tytöille ja pojille monissa toimituksellisissa, vahvasti sukupuolittuneissa projekteissa.
Viimeaikainen trendi on erilaisten, usein stereotyyppisten kirjojen ja sarjojen luominen tytöille ja pojille. Yleisesti ottaen tytöille on olemassa useampia ja monipuolisempia kirjoja, ja monet niistä sisältävät myös positiivisia roolimalleja ja representaatiota. Tätä trendiä voi selittää se, että tilastollisesti tytöt lukevat enemmän kuin pojat. Pojille kohdennettu materiaali on sekä määrällisesti että laadullisesti rajallisempaa.
Tämän seurauksena lasten- ja nuortenkirjallisuus vahvistaa sukupuolten välistä jäykkää vastakkainasettelua ja edistää binäärisiä ja konventionaalisia malleja. Perinteisesti tyttöjen kuvaaminen noudattaa vanhaa jakoa ”enkelimäisiin” ja ”pahoihin” naisiin. Tytöt kuvataan enimmäkseen kauniina, ystävällisinä, herkkinä, suloisina, pelokkaina, hellyydenkipeinä, tunteellisina ja välittävinä, toisaalta kateellisina, valittavina ja hemmoteltuina. Heidän tekonsa ja käytöksensä noudattavat kolmea vaatimusta: heidän täytyy olla hyvännäköisiä, tottelevaisia ja välittäviä. Pojilla on usein enemmän mahdollisuuksia: he voivat olla vahvoja, rohkeita, tottelemattomia, neuvokkaita, itsekkäitä, seikkailunhaluisia, riehakkaita, uhkarohkeita ja itsevarmoja. Pojilla on vapaammat roolit ja käyttäytymismallit, ja heidät kuvataan määrätietoisina, luottavaisina ja uskaliaina. Naishahmojen roolit rajoittuvat äitien, isoäitien, opettajien, ballerinojen, prinsessojen, keijujen ja noitien rooleihin, ja vaikka naiset kävisivätkin töissä, he myös huolehtivat kodista ja perheestä. Mieshahmoilla puolestaan on laajempi roolikirjo: he ovat isiä, isoisiä, taikureita, velhoja, insinöörejä, poliiseja, talonrakentajia, maalareita, muusikoita, palomiehiä, johtajia, lääkäreitä, pankkivirkailijoita, näyttelijöitä, tiedemiehiä, kapteeneja, tutkimusmatkailijoita, etsiviä jne. Töistä kotiin tullessaan he ovat väsyneitä, ja heidän pitää levätä mukavasti omassa nojatuolissaan.
Seuraava taulukko vetää yhteen lasten- ja nuortenkirjoissa esiintyvän stereotyyppisen sukupuolten välisen vastakkainasettelun:
| Tytöt | Pojat |
| Sisätiloissa | Ulkona |
| Passiivinen | Aktiivinen |
| Yksityinen | Julkinen |
| Kauneus | Voima |
On välttämätöntä tukea sukupuolipositiivista lasten- ja nuortenkirjallisuutta nostamalla esiin teoksia, joiden hahmot rikkovat sukupuolistereotypioita.
Euroopan maiden välillä on edelleen merkittäviä eroja siinä, miten lastenkirjoissa esiintyviin sukupuoli-identiteetteihin suhtaudutaan. Maissa, joissa sukupuolten tasa-arvoa kunnioitetaan enemmän, sukupuolipositiivista lastenkirjallisuutta julkaistaan laajemmin. Useissa maissa tämäntyyppisen kirjallisuuden levitys on kuitenkin vasta aluillaan.
Miksi G-BOOK-projekti on tärkeä? Miten se voi osallistua stereotypioiden kukistamiseen?
Projekti sai alkunsa edellä mainitun huomion tiedostamisesta: lasten- ja nuortenkirjallisuus on keskeisessä roolissa sukupuoli-identiteetin kehittymisessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret sukupolvet omaksuvat lukemiensa kirjojen sukupuolirooleja, usein kritiikittömästi. Vaikka sukupuoliasioissa tiedostavaa ja stereotypioita kyseenalaistavaa kirjallista tuotantoa on yhä enemmän, se jakaantuu epätasaisesti Euroopan maissa. Lisäksi se on usein rajattu eräänlaiseen ”lokeroon” eikä siten tavoita suurinta osaa lapsista ja nuorista.
Tässä kontekstissa, lasten- ja nuortenkirjallisuuden tulisi:
- auttaa nuoria lukijoita tunnistamaan ja nujertamaan stereotypioita;
- tarjota heille erilaisia sukupuolimalleja ja identiteettirepresentaatioita, jotka ovat kaikki yhtä arvokkaita ja hyväksyttäviä;
- antaa nuorille vapaus kuvitella itsensä oman makunsa, mieltymyksensä, kiinnostusten kohteidensa, asenteidensa ja kykyjensä mukaiseksi;
- opettaa heitä kunnioittamaan ja arvostamaan erilaisuutta – olipa se sitten kulttuurista, uskonnollista, fyysistä tai sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää.
G-book-bibliografian tavoitteena on edistää sukupuolipositiivista lasten- ja nuortenkirjallisuutta, joka on ennakkoluulotonta, moniarvoista, vaihtelevaa, stereotypioista vapaata ja kunnioitukseen ja monimuotoisuuteen kannustavaa. Yksi projektin haasteista on päästä eroon pojille ja tytöille suunnattujen kirjojen binäärisestä jaottelusta. Tämä voidaan toteuttaa tarjoamalla sekä tytöille että pojille laaja valikoima tekstejä, jotka esittävät heille monia erilaisia sukupuolimalleja sekä samasta että vastakkaisesta sukupuolesta. Tällaiset kirjat edistävät ja lisäävät nuorten kriittistä ajattelua ja auttavat heitä tuntemaan, ettei heitä ole kahlittu tiettyyn malliin. He voivat vapaasti valita, millaisia he haluavat olla, ja näin tehdessään he voivat antaa muiden kokea saman vapauden.
Suositeltavaa luettavaa ja lähteitä
- Bambine e ragazzine tra letteratura e società (Liber 82 – 2009, pp. 17-35).
- Stereotipi sessisti (Liber 93 – 2013, pp. 34-41).
- VV, Sguardi differenti. Il punto su sessismo, gender e alienazione genitoriale, Foggia, Casa editrice Mammeonline, 2016.
- VV., Questioni di gender (La ricerca 9 – December 2015).
- Belotti Gianini Elena, Dalla parte delle bambine, Feltrinelli, 1973.
- Belotti Gianini Elena, Sessismo nei libri per bambini, Milano, Dalla parte delle bambine, 1978.
- Biemmi Irene, Educazione sessista. Stereotipi di genere nei libri delle elementari, Rosenberg & Sellier, 2017.
- Chabrol Gagne Nelly, Filles d’albums. Les représentations du féminin dans l’album, Le Puy-en-Velay, L’Atelier du poisson soluble, 2011.
- Connan-Pintado Christiane, Gilles Béhotéguy (eds.), Etre une fille, être un garçon dans la littérature pour la jeunesse, Bordeaux, Presses Universitaires de Bordeaux, 2014.
- Connan-Pintado Christiane, Gilles Béhotéguy (eds.), Etre une fille, être un garçon dans la littérature pour la jeunesse. 2 Europe 1850-2014, Bordeaux, Presses Universitaires de Bordeaux, 2017.
- Quante donne puoi diventare? Guida alla decifrazione degli stereotipi sessisti negli albi. Città di Torino. http://www.comune.torino.it/politichedigenere/bm~doc/guida-alla-decifrazione-degli-stereotipi-sessisti-negli-albi-illustrati.pdf
- Immaginario di genere (Liber 113 – 2017, pp. 42-51).
- Lipperini Loredana, Ancora dalla parte delle bambine, Milano, Feltrinelli, 2007.
- Lyon Clark Beverly, Margaret R. Higonnet (eds.), Girls boys books toys, Baltimore and London, The John Hopkins University Press, 1999.
- Questioni di genere (Hamelin 29 – October 2011).
- Pace Rossana, Immagini maschili e femminili nei testi per le elementari, Roma, Presidenza del consiglio dei ministri, 1986.
- Porzio Serravalle (ed.), Saperi e libertà 2… Vademecum, Milano, Associazione Italiana Editori, 2001.
- Porzio Serravalle (ed.), Saperi e libertà: maschile e femminile nei libri, nella scuola e nella vita, Milano, Associazione Italiana Editori, 2000.
Italialaiset lastenkirjallisuutta ja sukupuolta käsittelevät olemassa olevat bibliografiat
Tu, di che genere sei? Storie del maschile e del femminile nei libri per bambini e ragazzi.
- Chi sono io? Identità, cambiamenti, crescita, autonomia.
- Come tu mi vedi: diversità, maschile e femminile, corpo, amore, famiglia.
Tu, di che genere sei? Storie del maschile e del femminile: un percorso bibliografico per bambine e bambini della scuola primaria.
Tu, di che genere sei? Storie del maschile e del femminile: un percorso bibliografico per ragazze e ragazzi della scuola secondaria di primo grado.
Biblioteca intercomunale di Vezzano Padergnone e Terlano, 2013.
http://www.liberweb.it/News-article-sid-7381-topic-24.html
Pari opportunità e differenze di genere. Bibliografia a cura della Biblioteca dei Ragazzi e delle Ragazze del Comune di Bari
Narrativa a tematica di genere per l’infanzia e l’adolescenza. Città di Torino
file:///C:/Users/Roberta/OneDrive/Documenti/Documenti/Genre_Gender_Genere/Progetto%20G-BOOK/bibliografie%20letteratura%20infanzia%20e%20genere/narrativatemgenere%20-%20Torino.pdf
SCOSSE. Leggere senza stereotipi [http://www.scosse.org/leggere-senza-stereotipi/] (Online catalogue)
Fierli Elena, Giulia Franchi, Sara Marini, Leggere senza stereotipi. Figurarsi il futuro. Osservatorio sull’editoria per l’infanzia 0-6 in Italia e all’estero, Cagli, Settenove, 2017.
Leggere differenze. Biblioteca Sala Borsa Ragazzi, Bologna
https://www.bibliotecasalaborsa.it/ragazzi/bibliografie/24650
Calpurnia e le sue sorelle. 11 febbraio giornata internazionale per le donne e le ragazze nella scienza. Biblioteca Sala Borsa Ragazzi, Bologna
https://www.bibliotecasalaborsa.it/ragazzi/bibliografie/calpurnia_e_le_sue_sorelle
Sebben che siamo donne… Il Novecento attraverso ritratti di donne italiane. Biblioteca Sala Borsa Ragazzi, Bologna.
https://www.bibliotecasalaborsa.it/ragazzi/bibliografie/25821