PERHEET

Tämän temaattisen painopisteen sisällön on laatinut MeTRa Centre, University of Bologna (Italia)

 

Lastenkirjallisuudessa perheet ovat usein keskeisessä roolissa ja monet tarinat sijoittuvat kotiympäristöön. Kirjoissa esiintyvät perheet ovat yhä laajalti perinteisiä ydinperheitä, joihin kuuluvat isä, äiti ja lapset. Tällainen stereotyyppinen käsitys esitetään edelleen liian usein normina, jolloin useimpien lasten kokema arkielämän moninaisuus, sekä omassa että ystävien elämässä, sivuutetaan.

Kuten Mary Hoffman kirjoittaa teoksessaan Meidän ja muiden perheet: ”Ennen vanhaan useimmat kirjojen perheet näyttivät tältä: yksi isä, yksi äiti, yksi pikkupoika, yksi pikkutyttö, yksi koira ja yksi kissa. Mutta tosielämässä on kaikenmuotoisia ja kaikenkokoisia perheitä.”

Lastenkirjallisuuden ja kuvakirjojen laaja tarkastelu on paljastanut niiden roolin sukupuolistereotypioiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, etenkin mies- ja naispuolisten hahmojen kuvausten, sukupuoliroolien sekä epäsymmetristen miesten ja naisten välisten suhteiden kautta. Erityisesti naishahmot ovat usein aliedustettuja ja passiivisia, ja heidät kuvataan enimmäkseen suljetuissa tiloissa toteuttamassa perinteisiä rooleja. Vanhempien ja vanhemmuuden kuvauksissa sekä äidit että isät esitetään usein stereotyyppisesti. Perinteiset sukupuoliroolit pitävät pintansa ja sukupuolistereotypioihin perustuva vanhemmuus hallitsee: perinteiset roolit kotiäidistä sekä isästä elättäjänä pysyvät yhä normeina. Äidit kuvataan epäitsekkäinä, hoivaavina ja hellinä ja/tai kontrolloivina ja tiukkoina, sekä kiireisinä kotitöiden ja lastenhoidon parissa. Isät ovat usein aliedustettuja: he ovat ”näkymättömiä”, poissaolevia ja kodin ulkopuolella työskenteleviä. Isät eivät osallistu kodin- tai lastenhoitoon, osoita hellyyttä tai kiintymystä tai kykene ilmaisemaan tunteitaan. Perhekuvaukset ovat keskeisessä asemassa etenkin naishahmojen ominaisuuksien ja toiminnan vähättelyssä: ne ylläpitävät epätasa-arvoisia ja hierarkkisia sukupuoli- ja sosiaalisia rooleja ja vaikuttavat nais- ja miespuolisten hahmojen esittämiseen sekä lasten että aikuisten kohdalla. Samaan aikaan miespuoliset hahmot ovat ”kahlittuja” jäykkiin ja konservatiivisiin maskuliinisuuden representaatioihin, jotka rajoittavat vaihtoehtoisten roolimallien mahdollisuuksia. Sekä heteroseksuaaliset ydinperheet että vahvasti normatiiviset kuvaukset äideistä ja isistä ovat edelleen vallitsevia.

Sukupuolen representaatiot ovat ensiarvoisen tärkeitä lasten sosialisaatiolle ja identiteetin kehitykselle. Siksi on välttämätöntä tarjota kaikille lapsille kirjoja, jotka heijastavat heidän omaa elämäänsä, sekä stereotypioista vapaita kirjoja, jotka arvostavat ja vahvistavat heidän kokemustaan perheistä. Perheiden inklusiivinen kuvaus pyrkii vahvistamaan lasten jokapäiväisiä kokemuksia riippumatta siitä, millaiseen perheeseen he kuuluvat. Perheet eivät ole yhdenlaisia, vaan moninaisia ja muuttuvia. Representaatio, joka ottaa tämän todellisuuden huomioon arvottamatta erilaisia perheitä ja kokemuksia, kohtaa lasten halun ja tarpeen tulla hyväksytyksi ja tarjoaa kokemuksen joukkoon kuulumisesta opettaen heille samalla monimuotoisuudesta ja kunnioituksesta.

Tämän sekä perheitä että niiden jäseniä koskevan valtavirtaisen käsityksen valossa ”ei-perinteisiä” perheitä käsittelevät kirjat korostavat, että jokainen perhekokemus on arvokas ja myönteinen, että perheet voivat olla erimuotoisia ja -kokoisia ja että mikään perhe ei ole toista parempi.

Tämän temaattisen painopisteen kirjat auttavat lapsia tutkimaan erilaisia perheitä, sitä millaisia ne ovat ja miten ne ovat muodostuneet. Perheet voivat olla ydinperheitä (Una familia muy normal), yhden vanhemman perheitä (Una mamma e basta; Mara i tata), samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä (Heather has two mommies; Le mie due mamme; Il matrimonio delle mie due mamme; Je ne suis pas une fille à papa; Papa, c’est quoi un homme haut sèkçuel?; Daddy’s roommate; Mi papá es un payaso; Yo tengo dos mamas), monikulttuurisia perheitä (Questa non è una baby-sitter); vanhemmat voivat olla eronneita tai perheet yhdistettyjä (Qual è il segreto di papà?; Yo también tengo un padre; Ma super famille), lapset voivat olla adoptoituja tai sijaishoidossa (Matilde si fida; Осиновяване / Adoption; Welcome to the family) ja heidän vanhempansa eivät välttämättä ole heidän biologisia vanhempiaan. Kohtaamalla erilaisia perheitä, ihmis- tai eläinperheitä (La famille dans tous ses états; Naše obitelji; ¡Maravillosas familias!; In famiglia; The great big book of families; Worm loves worm), lapset oppivat, että tärkeää on onnellisuus ja rakkaus, ei sukupuoli, biologinen alkuperä tai ihonväri. Bibliografian kirjat ylistävät monimuotoisuutta ja välittävät monipuolisen ja syrjimättömän kuvan perheistä niiden kokoonpanon, sukupuolen ja etnisyyden osalta.

Perheteemaiset kirjat edistävät yhteistä kulttuurista ymmärrystä ja opettavat lapsille monimuotoisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja kunnioituksen tärkeydestä. Laajentamalla perheiden representaatiota kohtaamaan tosielämän perheitä kirjat myös rikkovat sukupuolistereotypioita ja etenkin vanhemmille annettuja rooleja. Joskus äidit ja isät ovat iloisia ja tyytyväisiä yksinhuoltajia. Äidit ovat vahvoja ja neuvokkaita, he työskentelevät ja heillä on oma ura. Isät viettävät aikaa lastensa kanssa ja huolehtivat heistä sekä tekevät kodinhoitoon liittyviä askareita jakaen hoiva- ja kodinhoidon vastuuta kumppaninsa kanssa. Isien näytetään myös ilmaisevan tunteitaan. Jotkut kirjat keskittyvät isän ja lapsen tai äidin ja lapsen väliseen suhteeseen korostaen vahvan tunneyhteyden arvoa ja tärkeyttä. Vanhempien lisäksi isovanhemmat (Il trattore della nonna; W i nonni!), veljet ja siskot (Mia sorella è un quadrifoglio; ¡Manda narices!; L’une belle ; Oh, boy!; Маслекют на горния етаж / Maslekjut on the upper floor) sekä tädit ja sedät (Il matrimonio dello zio; Willie and Uncle Bill) liittyvät mukaan näihin monitahoisiin ja stereotypioista vapaisiin kuvauksiin ”oikeista” perheistä.

Perheiden inklusiivinen kuvaus esittää, että ”perhettä ei yhdistä veri, vaan toistensa elämän kunnioittaminen ja ilo. Se, mikä tekee meistä vanhempia ja lapsia, ei ole lihaa eikä verta; se on sydän” (Sandro Natalini kirjassa: In famiglia).

 

Kirjoja perheistä:

• Andrés, José Carlos, Hernández, Natalia, Mi papá es un payaso. NubeOchoEdiciones, Madrid, 2015.
• Austrian, J. J., Curato, Mike, Worm loves worm. HarperCollins/Balzer& Bray, New York, 2016.
• Battilani, Antonella, Matilde si fida. Almayer, Modena, 2008.
• Boulanger, Anne, Papa, c’est quoi un homme haut sèkçuel? Zoom éditions, Merzig, 2007.
• Емилова, Ваня, Илиева, Антоанета, Маслекют на горния етаж (Maslekjut on the up floor), Рива, София, 2016.
• Fiengo, Maria Silvia, Not, Sara, Il matrimonio dello zio. Lo Stampatello, Milano, 2014.
• Guerrero, Luisa, ¡Maravillosas familias! ONG por la no discriminación, Barcelona, 2011.
• Herrera Patiño, Gladys, Kaia, Una familia muy normal.Edex, Bilbao, 2012.
• Hoffman, Mary, Asquith, Ros, The great big book of families. Frances Lincoln Children’s Books, London, 2015.
• Hoffman, Mary, Asquith, Ros, Welcome to the family. Frances Lincoln Children’s Books, London, 2014.
• Honoré, Christophe, Guillopé, Antoine, Je ne suis pas une fille à papa. Thierry Magnier, Paris, 1998.
• Honoré, Christophe, Le Gac, Gwen, L’une belle, l’autre pas. Actes sud junior, Arles, 2013.
• Iacolucci, Fabiana, Il matrimonio delle mie due mamme. Il Ciliegio, Lurago D’Erba, 2017.
• Iacolucci, Fabiana, Le mie due mamme. Il Ciliegio, Lurago D’Erba, 2017.
• o.o., Našeobitelji. Roditelji u akciji – RODA, Zagreb, 2017.
• Knežević, Đurđa, Grozaj, Petra, Mara i tata. Pučko otvoreno učilište Korak po korak, Zagreb, 2006.
• Kuruvilla, Gabriella, Giandelli, Gabriella, Questa non è una baby-sitter. Terre di Mezzo, Milano, 2010.
• Lázaro López, Carmen, Yo tengo dos mamás, ¿y tú?Autoedición, Madrid, 2016.
• Liván, Paco, Prieto, Iván, ¡Manda narices! OQO Editora, Pontevedra, 2005.
• Masini, Beatrice, Junaković, Svjetlan, Mia sorella è un quadrifoglio. Carthusia, Milano, 2012.
• Maxeiner, Alexandra, Kuhl, Anke, La famille dans tous ses états. La joie de lire, Genève, 2017.
• Милчева, Велина, Коларова, Емилия, Осиновяване: Кученцето Лила избира майка (Adoption: Puppy Lila chooses a mother). Прес, София, 2009.
• Murail, Marie-Aude, Oh, boy! L’école des loisirs, Paris, 2015.
• Natalini, Sandro, In famiglia. Fatatrac, Firenze, 2011.
• Newman, Leslea, Cornell, Laura, Heather has two mommies. Candlewick Press, Somerville, 2016.
• Nöstlinger, Christine, Yo también tengo un padre. Alfaguara, Madrid, 2002.
• Obber, Cristina, Vinciguerra, Silvia, Giorgia e Giorgio. W i nonni! Settenove, Cagli, 2017.
• Pardi, Francesca, Bucher, Ursula, Una mamma e basta. Lo Stampatello, Milano, 2013.
• Pardi, Francesca, Guicciardini, Desideria, Qual è il segreto di papà? Lo Stampatello, Milano, 2011.
• Raisson, Gwendoline, Le Huche, Magali, Ma super famille. Père castor – Flammarion, Paris, 2009.
• Roveda, Anselmo, Domeniconi, Paolo, Il trattore della nonna. Giralangolo, Torino, 2014.
• Schwartz, Amy, Willie and Uncle Bill. Holiday House, New York, 2012.
• Willhoite, Michael, Daddy’s roommate. Alyson Wonderland, Los Angeles, 2001.